Mika Terhon kielletty lause

Kirjailija Mika Terhon uusin romaani ”Syytetty” on varsin harvinaisella tavalla jatkoa edellisen romaanin tylyyn kohtaloon ja tylyyn kohteluun. Toukokuussa 2014 kustantaja nimittäin veti pois myynnistä Terhon romaanin ”Niittyvilla – Pattaya all night long”, koska kirjailijan silloinen työnantaja katsoi hänen rikkoneen vaitiolovelvollisuutta. Asian viranomaisprosessointi on jämähtänyt syyteharkintaan, joka venyy ja pitää kirjailijaa piinassa. Yhä polttavammaksi käy kysymys, onko Mika Terhon kielletty lause kirjallisuutta vai rikollisuutta.

 

 

I Sankari sortuu virheeseen

 

Mika Terhon uusin romaani Syytetty (turbator 2016) on pintajuoneltaan tarina syytettä virkasalaisuuden rikkomisesta odottavasta kirjailijasta, potkut hoitotyöstä saaneesta alle 50-vuotiaasta miehestä, jonka nimi on Mika Terho. Taustalla niin todellisuudessa kuin romaanissa on kirjailijan tekemä virhe, sankarin suistuminen erheeseen, mallikelpoisesti kuin antiikin tragediassa Aristoteleen Runousopin mukaan.

 

Terhon edellisen romaanin Niittyvilla – Pattaya all night long (Enostone 2014) kertoja-päähenkilö kuvaa forssalaisen hoitokodin asukkaita etunimet mainiten.

 

Asukkaiden omaiset tunnistivat läheisensä, Forssan kaupunki otti yhteyttä poliisiin, ja tämä kaikki on johtanut paitsi kirjan vetämiseen pois myynnistä myös uhkaan oikeusjutusta. Mika Terhon epäilty vaitiolovelvollisuuden rikkominen on ollut syyteharkinnassa pitkään, puolitoista vuotta.

 

Niin läpeensä kirjallisuustietoinen kirjailija Mika Terho on, ettei hän Syytetyssä tyydy tähän banaalin pintakuvioon, juonenkuljetteluun, yksinkertaiseen kertovaan kieleen. Hän tähtää kirjallisuuden syvempiin tasoihin.

 

Romaanin varsinainen aihe onkin – ei enempää eikä vähempää – ”lause”.

 

II Yksin seurassa

 

Näin Mika Terhon ensimmäisen kerran Yleisradion Isossa Pajassa Lahden kansainvälisen kirjailijakokouksen aloitustilaisuudessa Helsingissä, Pasilassa, kesäkuussa 1995. En vielä tiennyt, kuka hän oli, mutta kiinnitin huomiota siihen, että hän istui pöydässään yksin. Havainto ei saanut minua lyöttäytymään seuraan, niin kuin nykyään tekisin, vaan istuuduin vapaaseen pöytään tarpeeksi etäälle hänestä, kuitenkin niin lähelle että saatoin tarkkailla häntä.

 

Muissa pöydissä oli seurueita, joiden iloinen puheensorina täytti tilan. Me Mikan kanssa vaikenimme tahoillamme. Se oli alku ymmärrykselle ja kunnioitukselle.

 

Kirjailijakokouksen alettua Lahdessa, Mukkulan kartanon suojissa, tein tuttavuutta muun muassa islantilaiskirjailija Vigdís Grimsdóttirin kanssa (hän sanoi että olin mies hänen uusimmasta romaanistaan), mutta ennen kaikkea Mika Terhon kanssa.

 

Me kumpikin pidättäydyimme alkoholista, omista syistämme, ja tämä oli yksi yhdistävä tekijä

 

Toinen oli asemamme kirjallisuuskentän lähtötelineissä, uran alussa, minä telineisiin juuttuneena jo 11 vuotta aiemmin debytoineena, ja kumpikin koimme olevamme selkeästi marginaalissa. Mika Terho oli julkaissut pari kirjaa Pikku-Idiksen kustantamana. Pieniä ovat olleet Mika Terhon myöhemmätkin kustantajat: Sammakko, Enostone ja nyt turbator.

 

Terho on julkaissut vuodesta 1993 viitisentoista kirjaa, sekä runoa että proosaa. Hänen tuotantonsa on paljolti omaelämäkerrallista, mikä on johtanut nykyisiin vaikeuksiin. Autofiktiota luetaan faktana, vaikka kyse on kirjallisesta taiteesta.

 

 

III Erottuvat lauseet merkitsevät

 

Tässä osassa analysoin Syytetyn lausetta, lauseita, 1+10-kohtaisella kohosteisten lauseiden erottelulla. Lausetyyppien karakterisoinnin lisäksi määritän lauseiden funktiot. Esimerkkilauseet kursiivilla.

 

0 Tavanomaiset kertovat lauseet. Vievät tarinaa eteenpäin. Tulin juuri työvoimatoimistosta tänne työhuoneelle. (s. 60)

 

1 Metalauseet. Lauseet lauseesta. Valottavat kirjailijan tehtävää, kirjoittaa ”täydellinen lause”. Toivoisin, että lauseitani osattaisiin lukea oikeassa suhteessa, suhteellisuuden valokeilassa. (s. 77)

 

2 Eksistenssi-lauseet. Olen-lauseet. Määrittävät kertoja-päähenkilön identiteettiä, roolia ja positiota maailmassa. Olen Forssan Kehräämön jättiläiskissa, seksuaalipoliittinen vaihtoehto, hellyyttä tihkuva hetero. (s. 105)

 

3 Sitaatit, lainalauseet. Näillä liitytään osaksi kulttuuria, joka ammentaa kulttuurista. Poliisi ajaa sinisellä autolla, uaa, poliisi pamputtaa kumisella pampulla. (s. 144)

 

 

4 Pastissit, muunnelmalauseet. Uutta luovaan kulttuuriin, niin myös kaunokirjallisuuteen, kuuluu perinteen lainaamisen lisäksi muuntelu. Kirjailijan on opittava, ettei hän voi olla kukaan toinen. Hänen on tultava siksi, joka on. Mahdoton homma. Haluan olla kuka tahansa muu, kuin tämä oikeudenkäyntiä itsekeskeisesti odottava henkilö. (s. 144)

 

 

5 Ironiset, salaivalliset lauseet. Toteuttavat taiteen tehtävää kriittisenä, kantaaottavana, joskus vääryyksiä paljastaessaan pilkkaavana voimana. Elämän hapanimelyys, sen pinnanalainen tyhjyys. (s. 64)

 

6 Kirjailija Mika Terho -lauseet. Vahvistavat sitä tulkintaa, että tämä on autofiktio, kuvitteellinen kertomus todellisesta kirjailijasta. Vihollisen tykkituli oli kestänyt armottomana pitkään ja miehet olivat väsyneitä. Hermosodan spesialisti, tykkimies Terho puhdisti juoksuhaudan pohjalla asettaan. Tällä kertaa se näytti olevan kuulaan proosan kenttäsinko. Vittumainen ase tekstianalyysin kannalta. (145)

 

 

7 Yrityksiä, tuotteita ja teoksia nimeävät lauseet. Vahvistavat todellisuuden illuusiota.  Siwaan vai Prismaan? Tässä valinnassa kuluu ainutkertainen elämäni. (s. 55)

 

8 Poliitikkoja ja julkisuuden henkilöitä nimeävät lauseet. Liittävät romaania nykytodellisuuteen ja samalla muistuttavat, että tärkeissä yhteiskunnallisissa asemissa olevien yksityisyyden loukkaamisen kynnys on korkeampi kuin muiden. Matti Klingen päästä tuskin tulee tällaista tavaraa, kamaa, materiaalia. (s. 144)

 

 

9 Kirjailijoita nimeävät lauseet. Vahvistavat kuvaa siitä, että kertoja-päähenkilö Mika Terho kuuluu kirjailijoiden yhteisöön, vaikkakin kokisi olevansa kirjallisen kentän laidalla. Haluan olla seuraavat ihmiset: Kauko Röyhkä, Asko Sahlberg, Arno Kotro. (s. 102)

 

 

10 Taviksia, tavallisia ihmisiä nimeävät lauseet. Repivät rupea, tökkivät kepillä haavaan. Näillä lauseilla käsitellään syyteharkintaan johtaneiden lauseiden tulkinnan aiheuttamaa traumaa. Rikolliseksi pääsee mainitsemalla ihmisten nimiä: Pekka, Matti, Mikko, Maija. (s. 113)

 

 

 

IV Kuvitteellinen olio rikollisena

  

Kokonaisuudessaan Syytetty näyttää, miten erilaisten lauseiden verkosto romaani on. Romaani on taideteos, konstruktio, joka muodostuu lauseista, sanoista, merkityksistä ja tulkinnoista. Tämä pätee myös myynnistä pois vedettyyn ja syyteharkintaan johtaneeseen romaaniin Niitttyvilla – Pattaya all night long. On varsin yksioikoista napata romaanista muutama lause ja väittää niiden perusteella, että kirjailija on rikkonut vaitiolovelvollisuutensa. Miten kuvitteellisen taideteoksen kertoma voi olla rikollista kirjan ulkopuolella?

 

Timo Montonen

 

PS Syyttämättäjättämispäätös tuli marraskuussa 2016.

 

Julkaistu 8.8.2016, päivitetty 9.8.2016 19:35, 17.2.2023

 

Kirjoitan aiheesta toisaalla:

US Vapaavuoro Kirjallisuutta vai rikollisuutta? 9.8.2016